Paluu edelliselle sivulle Ohjeita Internet-WWW-sivujen tekemiseksi: ( lähinnä yritysten tarpeisiin ). 1. Omien sivujen suunnittelu, (mihin pyrimme, kohderyhmä, sanoma). 2. Internet yhteys ja sen hankkiminen (palveluntarjoajat, hinnat, kapasiteetti, nopeus, palvelu) 3. Työkalut ja kuka tekee (ohjelmistot sivujen tekemiseksi, osaajat, tekijät). 4. Materiaalin kartoitus (mitä kaikkea haluamme esittää ja kenelle). 1. Sivujen suunnittelu Mitä haluamme sanoa ja kenelle? Tärkeä kysymys, johon pitää miettiä vastaus ensimmäiseksi. Vastaus riippuu tietysti yrityksen toimialasta. Tuote tai palvelu on esitettävä siten, että syntyy asiakaskontakti. Mitä sivulla kävijä etsii? Kävijä kiinnostuu sivusta, mikäli siellä on hänelle tärkeää tietoa saatavilla. Hän voi olla etsimässä jotain laitetta tai palvelua? Tavarantoimittajalla voi olla kuvia, esitteitä, tekniset tiedot ja hinnastot laitteista. Palveluyritys voi kertoa palvelustaan. Ohjelmistotalojen WWW-sivuilta voi hakea ilmaisia ohjelmapaketteja kokeiltavaksi. Laitetoimittajat ylläpitävät tiedostopankkeja, joista voi hakea esim. kirjoittimeensa uuden ajurin. Miten lukija löytää yrityksen sivut? Yksi Internetin ongelmista on informaation suuri määrä, jolloin sivut helposti "hukkuvat" massaan. Yrityksen on otettava Internet-sivut mukaan kaikessa markkinoinnissaan, että asiakkaat löytävät ne tarvittaessa. Sivujen osoite on hyvä mainita kaikissa mainoksissa, artikkeleissa, esitteissä, käyntikorteissa, tms. Yritykset voivat "verkottua", hakea alihankkijaa tai muuta tarvitsemaansa osaamista, raaka-ainetta, tuotetta tai palvelua verkon välityksellä ja sisältää linkkejä edelleen sopiviin kohteisiin, jotka tukevat asiakkaan tiedontarvetta. Sivujen helppokäyttöisyys WWW-sivuille voi tulla erilaisia teitä. Sivut on suunniteltava siten, että ne toimivat erilaisiin suuntiin joustavasti. Siksi "Eteenpäin" ja "Taaksepäin" eivät riitä ohjaamaan lukijaa. Joka sivulla on hyvä olla linkki, joka selkeästi kertoo, mihin sillä pääsee. Jo aiemmin mainittiin huolellisuus kuvien valinnassa. Hitaiden modeemiyhteyksien varassa olevat lukijat joutuvat odottamaan kuvien latautumista usein kohtuuttoman kauan. Toisaalta monet heistä käyttävät selaimessaan mahdollisuutta jättää kuvat lataamatta, jolloin olisi hyvä, että kuvan paikalla olisi tieto siitä, mikä kuva sivulle kuuluu. Tämä on erityisen tärkeää, jos kuva toimii myös linkkinä. Taulukot ja kehykset eivät toimi kaikissa selaimissa. Taulukoita ja kehyksiä käytettäessä on harkittava, miten otetaan huomioon lukijat, jotka eivät niitä näe. Tiedon määrä On harkittava tarkoin, miten paljon yksityiskohtaista tietoa sivuillaan esittää. Sivuille on osattava laittaa tietoa juuri sen verran, että lukijan mielenkiinto herää ja hän käyttää hyväkseen yhteystietoja tai palautemahdollisuutta kysyäkseen lisää. Palautemahdollisuus Internet-sivujen ylivoimaisuus televisio- ja lehtimainoksiin on interaktiivisuus. On huolehdittava siitä, että lukijalla on palautemahdollisuus, esim. sähköpostilla! Tämän voi toteuttaa joko tavallisella sähköpostilinkillä tai kyselylomakkeella. Kielivalinnat On sanottu, että kotisivun teko Internetiin on halvin tapa avata firman sivukonttori ulkomaille. Tämä pitää varmasti paikkansa. Vieraskielisiä sivuja on toisaalta turha tehdä, jos yrityksen markkina-alue on pelkästään Suomi. Kävijälaskuri On hyvin yleistä pitää yllä laskuria, joka kertoo sivuilla kävijöiden määrän. Laskurin sijoittaminen lukijoiden näkyville tai "piiloon" vain omaan käyttöön on makuasia. Joka tapauksessa laskurista on hyötyä mahdollista tilastointia varten. 2. Internet-yhteyden hankkiminen: Hoidamme tarvittaessa yhteyden palvelimeen "avaimet käteen" periaatteella. Siihen sisältyy modeemiyhteys, yhteysohjelmat, sähköpostiosoite ja tarvittava kotisivutila jonkin palveluntarjoajan koneessa, joita löytyy useita. Palveluntarjoaja toimittaa asiakkaalle tarvittavat (perus)yhteysohjelmat jotka sisältyvät hintaan. Sivuja voidaan pitää myös Suunnittelutoimisto Rehn Ky:n alihakemistossa Scifin palvelimessa (http://www.rehn.sci.fi/), jos asiakas ei tarvitse omaa yhteyttä ja sähköpostiosoitetta Internetiin. Yhteyssopimukseen kuuluu levytilaa (eli kotisivutilaa) asiakkaan tiedostoille palveluntarjoajan koneella. Kotisivun voi tehdä vaikka tekstinkäsittelyohjelmalla, mutta hiemankin isompi kokonaisuus kannattaa tehdä WWW-sivujen tekoon tarkoitetulla ohjelmalla. 3. Työkalut ja kuka tekee? Sivujen tekoon on olemassa monenlaisia ohjelmistoja. Visuaalisuuteen pyrittäessä kannattaa valita graafinen ohjelmisto, jolla näkee tehdessään sivun ulkoasun suoraan. Tällöin voi keskittyä suoraan sivun laatuun, eikä tarvitse välittää HTML-koodeista. Tuottavuus on myös parempi graafisella ohjelmistolla. Ohjelman monipuolisuus ja helppokäyttöisyys ovat myös ratkaisevia tekijöitä. Sivun tekijää valittaessa on pidettävä monta asiaa mielessä. Hänen on osattava laatia näyttäviä sivuja, hallittava ohjelmistotyökalut ja osattava hoitaa palvelimen ylläpito ja tunnettava siirtotekniikka. 4. Materiaalin kartoitus On edullisempaa, jos asiakkaalla on valmista tekstiä millä tahansa tekstinkäsittelyohjelmalla kirjoitettuna. Niiden kääntäminen HTML-muotoon onnistuu suhteellisen helposti. Tekstin lisäksi mietittäviä asioita ovat: Yrityksen logo Jos yrityksellä on logo sähköisessä muodossa, se voidaan siirtää suoraan sivulle. Paperilogo voidaan skannata kuvanlukijalla. Teksti Tekstiä vain senverran, että oleellinen sanoma välittyy. Käytettävät kuvat ja piirrokset Sivujen kuvat kannattaa valita huolella. Liian suuret ja tarkat kuvat kestävät latautua kauan, samoin suuri kuvien määrä hidastaa. Lukija kyllästyy odottamaan. Taustakuva Periaatteessa pelkkä valkoinen tai mahdollisimman rauhallinen tausta siten, että teksti on luettavaa. Käytettävät värit Mikäli yrityksen "imagoon" liittyvät määrätyt värit, niitä käytetään myös sen WWW-sivuilla. Paluu edelliselle sivulle